Hei, mahdollinen pennunostaja!

Olemme melkoisen tarkkoja siitä kenelle koiriamme luovutamme.
Alla on muutamia kysymyksiä joita kannattaa miettiä vakavissaan. 
Varsinkin jos olet hankkimassa ensimmäistä koiraasi.

Tirri pienenä. Kuva kasvattajan kansiosta.

Kaikki tämä on mahdollista:

* Oletko varma että haluat pennun, jos aamulla ensimmäisenä on vaara astua kakkaan tai pissaan?

* Oletkos valmis juoksuttamaan koiravauvaasi pissalla useasti vuorokaudessa?

* Entäs nukkumaan vain katkonaisia unia ensimmäisinä viikkoina, kun pieni täystuho päättää herättää sinut öisin leikkimään?

*Jaksatko lähteä lenkille vaikka vettä tulee kaatamalla?

* Jätät pennun yksin ja se onkin silpunnut jotain mitä ei saisi. Mitä teet?

* Entäs kun olet sopinut viikonlopuksi lähteväsi ulos syömään jne.
 Koirasi päättää syödä jotain sellaista että siitä tulee eläinlääkärireissu, joka vie omat, vieraat ja varastetut rahat. 
Oletko valmis luopumaan kauan odotetusta baari-illastasi, jotta lemmikkisi saa tarvittavaa hoitoa? Vai ajatteletko että "kyllä se koira pärjää arkipäivälle jolloin se on halvempi hoidattaa"?

* Olet päättänyt ostaa koiran kaveriksesi koska olet yksinäinen. 
Entäs kun ostat koiran ja löydätkin sen oikean. Miten käy eläimen? Joutuuko lemmikkisi heti etsimään uuden kodin, vai haluatko edelleen huolehtia myös nelijalkaisesta rakkaastasi?

* Koiran hoitaminen ja terveystutkimukset maksavat paljon rahaa.
Toivomme todella että varaudut niihin.

Nämä kysymykset voivat tuntua useimmille itsestäänselviltä asioilta. 
Toiset taas eivät välttämättä ymmärrä, että koiranpito maksaa ihan oikeasti ja sitoo omistajaa monissa tilanteissa. 
Välillä on pakko luopua omasta kivasta.

Tirri pentuna. Kuva kasvattajan kansiosta.

Kyllä. Kaikkeen pitää varautua.
 Koira ei ole pehmolelu jota vain esitellään kun se on niin söpö. 
Se on eläin josta olet vastuussa useita useita vuosia.

Pohdithan siis oikeasti, oletko valmis omistamaan koiran! 

Tässä on Krispesan kennelin S-pentue ja oletettavasti Tirri on toinen oikealta. Kuva kasvattajan kansiosta.

Mikäli olet edelleen sitä mieltä että tätä haluan ja tähän kaikkeen kykenen, niin selvä homma. Jatketaan eteenpäin! :)

Haluamme ehdottomasti tutustua pennun ostajiin siten, että ostajat käyvät tutustumassa kenneliimme ja meihin.

Kyselkää paljon ja kertokaa itsestänne paljon.
Näin saamme oikeanlaiset kodit jokaiselle pennulle.

Vaikka nämä koirat ovat aikuisinakin pieniä, ne tarvitsevat kuria ja kasvatusta:
Oikeanlaiset johtajat viemään pennun kasvatusta eteenpäin ja tukemaan pentua sen eri kasvuvaiheissa. Mörköikä jne.

Et voi antaa pennun tehdä kaikkea sillä varjolla että se on niin söpöä, tai koirasi on vasta vauva. Sinun pitää muistaa että kaikki mitä annat pennun tehdä, voi jatkua myös aikuisena. Tämä ei sitten välttämättä enää ole kivaa.


* Kasvattajat valitsevat sopivat kodit pennuille.

* Emme myy pentuja osamaksulla

* Narttua voi tulla katsomaan ennen pentujen syntymää. 
Nelisen viikkoa synnyksen jälkeen, se on jälleen mahdollista. 

* Pennut luovutetaan rekisteröityinä, useasti madottettuina, sirutettuina ja aikaisintaan 7 viikon ikäisinä.

*Pennut on käytetty terveystarkastuksessa ja siitä on ostajalle todistus.
*Pennut totutetaan lapsiin, toisiin koiriin, kissoihin ja kodin ääniin.

*Pyrimme myös opettamaan pennut autokyytiin.

*Saat mukaasi pennun lisäksi kasvattajien tuen ja kattavan pentupaketin.

* Me teemme AINA kennelliiton kauppakirjat ja niihin kirjataan kaikki sopimukset joista pidämme kiinni.

Mitä me odotamme pennun tulevalta perheeltä:

Tämä pentue on Krispesan kennelin X-pentue, Minni vasemmalta ensimmäinen. Kuva kasvattajan kansiosta.

Ensisijainen tarkoituksemme on saada jokaiselle pennulle hyvä ja rakastava koti, jossa sitä hoidetaan rakkaudella:
Tarjoten liikuntaa, oikeanlaista ruokaa, sekä huolenpitoa. 

 Terveystutkimukset!! 
Näistä ei voi liian montaa kertaa mainita.

Meillä omat koirat tutkitaan heti kun ikä sallii.
Koiriltamme tutkitaan sydän, silmät, polvet, kyynäret, lonkat, 
selkä (LTV, VA, SP)

 Narttujamme ei kuvata juoksujen aikaan, eikä heti jälkeen.
Tuolloin niiden lonkat löystyvät ja lonkkakuvien tulokset ovat usein todellisuutta huonommat.

Toivomme tulevilta pentujen ostajilta, että käytätte koiranne täydellisissä terveystutkimuksissa.
 Nämä tutkimukset maksavat suhteellisen paljon, mutta kun koira on tutkittu, voi harrastuksia jatkaa varmemmalla mielin tietäen ettei rakenteellisia vikoja ole.

Järjestämme yhteistarkatuspäiviä joihin olette tervetulleita.

Toivomme että käyttäisitte koiran myös jossakin näyttelyssä. 
Kasvattajat voivat auttaa tarvittaessa ja/tai ottaa koiran mukaan näyttelyyn.

Mikäli toiveemme kuulostavat kohtuullisilta, tai sinulle jää jotain kysyttävää:
Ota reippaasti yhteyttä! :)

Kennelnimi myönnetty 16.2. ja tästä eteenpäin kasvatamme nimellä Jopas On :)


Yhteystiedot: 

Tiina 044-9737036
tai kenneljopason@gmail.com

Osa A-pentueestamme

HYVÄÄ JOULUA

 MEIDÄN POPPOO

 TOIVOTTAA OIKEIN IHANAA JOULUN AIKAA KAIKILLE!

Talvisia kuvia

Kuvat Jatta Karhun ottamia

Vasemmalta 

Jineritz Coone "Juuso", Krispesan Xsanya "Minni", Jineritz Deorro "Jäynä" ja Krispesan Sienna Sensitive "Tirri"

Tonttuilua, kuvassa Jäynä ja Tirri

Jäynä varasti tonttulakin

Jäynä

Jäynä

Minni ja Jäynä

Sisarukset matsii :)

Juuso moikkaa

Juuso ja Jäynä

Juuso ja Minni

Minni ja Juuso

Minni ja Juuso

Juuso ja Tirri

Tirri ja Juuso

 "tulevat herra ja rouva"

Minnin luonne on näissä kahdessa kuvassa kyllä niin selkeästi esillä :)

Tirri

Kuvia meidän pystykorvista :)

KUVAPLÄJÄYS:

Kuvia en sen enempää nimeä jos ei kuvaaja ole eri.

Tästä alas päin Koivuniemessä kuvattuja:

Nämä kuvat on ottanut 18.9.16 Jatta Karhu

Suurin, rakkain ja tärkein on poissa SYLVI

Sylvi on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, niin rakas ja tärkeä ystäväni.

Hän pääsi pois kivuista 8.8.16

Eli Sylvi oli kanssamme 060608-080816

Pikku Tiitiäisen kennelin blogissa on kaunis kirjoitus rakkaasta ystävästäni.

http://ainaarmas.blogspot.fi/2016/08/koskaan-ei-tieda-onko-aikaa-paljon-vai.html

Et ole ikiunessa, et ole poissa,
olet tuhat tuulta puistikoissa,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti hankien loistossa.
Et jättänyt meitä, et ole vaiti,
olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus viljapellolla,
olet henkäys rakkaasi poskella.

XXXXX

Sylvi oli mitä mahtavin, raivostuttavin ja rakkain saksanpaimenkoirani.

Hänen kanssaan aloitin tottelevaisuus treenit, tutustuin jälkeen, huomasin mitä on kun on se rakas uskollinen ystävä, joka kaikesta paskasta huolimatta AINA, ihan AINA tuli vastaan häntä heiluen iloisena ´hei sinä tulit´

Sylvi tuli minulle 19.8.08 noin 11 viikon ikäisenä, se miksi valinta osui Sylviin on jo sinänsä tarina. Minulla oli Selma niminen saksanpaimenkoira joka jouduttiin lopettamaan vuoden ikäisenä synnynnäisen sydän vian takia. Olin päättänyt etten ole kauaa ilman koiraa koska Selman sairaus oli tiedossa, katselin pentuja jo vähän sillä silmällä.

Sylvi syntyi Sudenmaan kenneliin valtimolle.

Sudenmaan Bambi oli virallinen nimi. Marko oli töissä joensuussa ja kuljetti mukanaan aina paria pentua, koska pennut olivat jo reilusti luovutusikäisiä niin näin oli mahdollista tehdä. Marko toi minulle näytille kaksi harmaata pentua, Sylvin ja Hagertin (kummallakaan ei vielä silloin ollut lempi nimiä). Uros pentu ei ollut millään tavalla kiinnostunut minusta vaan rallatteli pihalla sinne tänne. Mutta Sylvi, tuli ja puri minua akilesjänteeseen ja oli ihan sellainen että moi, minä tulin, oot mun joko mennään :) Väärin en valinnut.

Ei meillä helppoa ollut, mutta sitäkin haastavampaa ja antavampaa. Puolen vuoden kohdalla kasvattajat "muistivat" mainita että sait pentueen haastavimman pennun. hmm. kiva, no minun luonteella lapio vain syvemmälle paskaan ja eikun mättämään. Ja mitä se työ minulle toikaan, maailman uskollisimman koiran.

XXXXXXX

Sylvi sai 2013 aivan ihania pentuja Sirracin kanssa. Kaikki pennut on kultaisella luonteella isältään ja emältään perineinä varustettuja mutta ikävä kyllä yhdistelmässä meni joku pieleen ja kaikilla on vikaa selässä, LTV:n osalta.

Sylvillä paljastui pentujen jälkeen spondyloosin alku selässä ja sen myötä tein päätöksen että Sylville ei enää tule pentuja ja Sylvi leikattiin 2014.

XXXXX

Sylvin kanssa tehtiin kaikkea mikä oli kivaa. kesällä uitiin ja pyöräiltiin, ajettiin talvisin moottorikelkalla jotta neito sai juosta. Heitettiin mielettömästi palloa tai keppiä. Sylvi oli parhaimmillaan pienten koirien suojelia, se otti meidän mittelit omikseen kerta näytöllä ja käärityi mittelin pennun ympärille jotta toisella ei olisi kurja. (kuvakin on jossain). Kaikista rakkain oli Tirri.

XXXXX

Saksanpaimenkoirista Rico oli paras kaveri, siellä Sylvi viettikin kesällä paljon aikaansa. kts. muistokirjoitus aina armas blogistä. Linkki ylempänä. 

XXXXXX

Sylvi rakasti myös lapsia, meidän lapsi oli hyvin tärkeä Sylville kuten myös Sylvi lapselle.

Tämän kuvan otin kesällä jo jotenkin aavistaen että yhteinen aika on vähissä.

XXXXX

Sylvin elämän loppu suora oli tiedossa tai minulla vähän pahana aavistuksena kun jo viime talvena neito alkoi hyppimään sänkyyn nukkumaan kun ei enää voinut maata lattialla, joten isännän paikka oli usein varattu kun mies mieli sänkyyn. Tottahan Sylvi väisti ja meni lattialle, mutta nukkui erittäin levottamasti, koska ilmeisesti luihin ja ytimiin alkoi sattumaan. Sitten keksin että laitetaan lapsemme pinnan sängystä siihen patja jotta vanhan rouvan on mukava olla. Yöt rauhoittui hetkessä.

Sylvillä oli aivan mahtava pää, mahtava hermorakenne. Kertaakaan ei kukaan saanut Sylvin hampaista siksi että olisi tieten tahtoen purrut. ainoat hammas kolaukset oli kun ei malttanut ottaa palloa tai keppiä rauhassa kädestä tai antaa käteen.

Hampaat olivat olleet jo toista vuotta menossa ihan loppuun ja se oli pelkona että isojen hampaiden hermokanavat aukeavat ja ovat avoin portti tulehduksille. No näinhän lopulta kävi että neljästä isoimmasta hampaasta jo kaksi oli pehmennyt ja kaksi oli alkamassa pehmeämään.

Sylvi alkoi lenkillä ontumaan ja uinnin jälkeen takajalat vapisivat siihen malliin ettei kohta takapää pidä, jonkun kerran se jo pettikin alta. Mutta kun koira menee päällään, pitää vain päästä vaikkei enää pysty. Ulospäin Sylvistä ei kovinkaan moni arvannut että kuinka kipeä se oikeasti on.

Nukutuksessa tutkittiin hampaat ja selkä, molemmissa Sylvi ulahteli kipuaan. eläimet ja ihmiset leikataan nukuttettuna ja Sylvi huusi. 

Sylvin kipujen kanssa taistelu päätettiin päättää ennen kuin toinen menee todella huonoon kuntoon ja purkaa kipunsa muihin.

Sylvin on nyt hyvä olla, minun on suru, mutta hyvä olla kun tiedän kauan palvelleen ystävän päässeen ikuiseen lepoon ilman kauheuksia. Nätisti ja kauniisti. 

Kiitos Heli ja Marko hienosta koirasta!

KIITOS SYLVI <3 p="">

Et palannut niinkuin toivomme oli,
et tullut luoksemme enää.
Vaikka aika suruumme lohtua tois,
ei tyhjyyttä koskaan se poistaa vois.

Mimmi muutti maalle viime syksynä!

Mimmi muutti viime kesänä uuteen kotiin Sotkumaan ja ei oo päivääkään tarvinnut miettiä että pitäisikö hakea pois, ei tarvitse!
Ikävä kyllä olen liian vähän heihin pitänyt yhteyttä, mutta onneksi facebookin kautta aina näkee kasvattien kuvia että hyvin voidaan :)