Muutaman päivän kuulumiset

Sylvi on ollut nyt pari päivää taas maalla Sintulla. "Hiihto"lomalla. Ovat käyneetkin joka päivä hiihtelemässä.

Mimmi on pärjännyt tosi nätisti yksinkin.

Eilen käytettiin pojan kanssa Mimmiä juoksemassa potkurilla. Ei isoa lenkkiä eikä täyttä vedättämistä yksin koska kysymyksessä on vasta 1,5 vuotias koira. Mutta ihan okosti toimi :)

Tänään Mimmi pääsi juoksemaan metsään siskonsa kanssa.

Uusi vuosi vaihtui Mimmillä kuvan mukaisesti :)
Ulkonakin oltiin ja isoimmille paukuille pikkuisen piti haukahtaa mutta muuten kyllä ei Mimmi reagoinu paukutteluun.

Kuvia Sylvistä ja Mimmistä

Sain kamerasta vihdoin kaivettua näitä kuvia.

 Sylvi ja poikamme ovat erottamattomia :)

Äiti ja tytär

Mimmi kauniina.

 Mimmi

 Mimmi

Sylvin rakas harrastus VETÄMINEN

Nyt tällä hetkin täällä meillä on lunta maassa, mutta ei hiekoitettu joka on meille tosi hyvä!

Päästään suoraan kotoa potkurilla lenkille.
Mutta nykyisin ongelma ei ole iso kun on tuo vani vaikka joutus siirtymään ensin metsään juoksuttamaan koska potkuri menee "heittäen" kyytiin.

Eilen sit makasin päivän kuumeessa sohvalla ja illalla kiukutti kun koirat ei pääseet lenkille. Arvelin kokeilla pikkupätkän että miten tytöt vetää yhdessä tuumin.
Sylvillähän on ne björkiksen valjaat jotka on sille olleet todella hyvät. Mimmiä jouduin eilen vedättämään pelkästään y-valjaasta. (ja miksi ensin ostaisin valjaat ja sit toteisin ettei tää vedä)

Meillä meni tuo vajaan 3km lenkki todella hyvin. Mimmi yritti alku matkasta tarttua Sylvin karvoihin, mutta kun tajusi ettei tää peli vetele niin se loppui siihen.
Mimmi totteli Sylville opetettuja käskyjä tosi mallikkaasti.
Vetoo, eteen, vasen, oikee, riittää seeeis, kiitos

Vetoo= On lähtö käsky
Eteen= Käsky jolla jatketaan suoraan tai ohitetaan vauhdista ihmisiä
Vasen= Vasemmalle
Oikee= Oikealle
Riittää seeis= on sit hiljentäminen/lopulta pysätyminen.
Kiitos= sit kävellään loppuverkka.

Se on kiva huomata miten Sylvi osaa käskyt edelleen vaikka viime talvena vedettii varmaan vaan 2-3 kertaa.
Mutta kun se rakastaa vetämistä, se rakastaa sitä varmaan eniten syömisen jälkeen ja Sylvi on siinä todella todella hyvä!
Liian laiskan omistajan takia koirasta ei ole kisaajaksi. Kunnon pitäisi olla aika paljon paremmalla mallilla.
Mutta sunnuntai hiihtäjälle oikein reipas kaveri.

Videoita tulee siinä vaiheessa kun saan jonkun niitä kuvaamaan.

Lenkkeilyjä

Meidän hihnalenkkeilyt oli aika vähissä tässä 6 viikkoa kun mulle tippui kirja varpaalle ja se ei vaan meinannu parantuu. Kyl mie yritin kävellä mutta oli aika kivuliasta ja siksi kait se paraneminenkin oli niin hidasta kun ei malttanut olla vaan jalka ylöspäin.

Käytin koiria lenkillä siten että ajoin auton metsään ja päästin koirat irti. Sit jos ne ei juosseet niin heiteltiin keppiä tai wuppaa tms.

Nyt sit kun varvas antaa jo kävellä kunnolla ollaan käyty anopin ja koirien kanssa useampana päivänä tuota pidempää lenkkiä (5km) kävelemässä.

Koirilla on mukavaa kun saavat olla irti ja maisemat on mahtavat.

Sattuu ja tapahtuu

Oltiin tässä joku aika sitten koirien kanssa lenkillä ja jäätiin sit juttelemaan erään miehen kanssa, hällä on hauska pikku koira joka jumittaa aina koirien kohdalla eikä suostu lähtemään ennen kuin on saanut kaverit haistella.
Tosin isäntäkään ei mikään vähä puheisin ole :)
Sylviä&Mimmiä alkoi hiukan tympäsemään se paikallaan oleminen ja ottivat kepin. No siitä tietenkin tuli kiista että kumman se on ja pörisivät pärisivät sit aikansa kunnes päätin mennä väliin että nyt riittää. Ajattelin jotenkin fiksusti että kun työnnän käden Sylvin suuhun niin tappelu loppuu siihen.

Tyhmäää, arvasit väärin!!
Ehkä vähän nauratti itteeni kun tajusin miten tyhmä olin :D

Ei siinä mitään tultiin kotiin, katoin että hitsi onpas koirilla vekit. Soitin Sylvin osalta ell koska haava oli just kyynelkanavan kohdalla ja sain sille ab:t.

 Mimmillä oli vaan ilkeen näköinen vekki mutta ei sille ois voinu tehdä mitään sen kummempaa.

Siitä ne on parantuneet.

Minun käsi sitten taas. Enhän mie sillon illalla ketään kiinni saanu päivystyksestä. Aamulla sit soittelemaan että mitäs tämän kanssa kun on "hiukka" turvoksissa ja kirvelee. 

Sain vähän moitteita kun ekana hoidin koirat ja sit vasta seuraavana päivänä itseni. Nooh, tärkeys järjestyksessä..

Käsi on edelleen kipee ja aikaa tästä on jo öö 1.5 vkoa ainakin. Mutta tuo ruhje ottaa aikansa parantua. :)

Voihan luu ja kapinen supikoira

Meille sitten on sattunut ja tapahtunut viimeaikoina.

LUU

Ensin Sylvi ahnehti luun sellaista vauhtia että oli todella kipeen oloinen, ei kärsinyt juurikaan kävellä saatikka normaaleja hyppyjään/riehumisiaan riehua. 

Mahassa oli tottakai pierua kun se ei pääse pois.

Tukos oli sitten sen verran loppupäässä suolistoa että peräaukosta kaivamalla sai eläinlääkäri hiukan autettua ensin kotonaan Keskijärvellä.

Sitten lähdimme ajamaan Ilomantsiin eläinlääkärin työpaikalle/päivystyspisteelle kuvattavaksi. 

Siellä todettiin ettei ONNEKSI leikattavaa ole, mutta huuhdottava suolisto oli, jotta tukos liukenisi ja koiraa oli nesteytettävä.

Samalla käytin nukutuksen hyödyksi, leikkasin kynnet ja putsasin korvat, tosin ei meillä niissä ole ongelmaa, mutta onpahan helppoa kun ei tarvii kontata :)

Loppu luusta tuli sitten seuraavana yönä ripulin mukana pois.

Sylvi oli melkein viikon todella nuutuneen oloinen, tottakai se suolisto on ollut arka. Antibioottikuuri ja maitohappobakteeria.
Ruoka on ollut löysähköä ja pehmeää.

SUPIKOIRA

Voi kenkun kiukku ja kapinen supikoira.

Perjantai iltana ihmettelin kun Mimmi haukkuu häkissä ihan hirveetä tappohaukkua.

Menin pihalle katsomaan niin meidän autotallista tulee supikoira joka ei tunnu pelkäävän koirien haukkumista eikä juurikaan ihmistä.

Kutsuin vielä miehenkin katsomaan että onhan tuo supi.

No ei siinä mitään, en aamulla muistanut enää koko supikoiraa ja vein koirat ulos.

Onneksi Mimmi meni häkistä ohi, mutta Sylvi painoi häkkiin.

Rupesin katsomaan että ei hemmetti Sylvi on nokakkain supikoiran kanssa joka on koirien kopissa. PRKL!!

Koirat mahdollisimman äkkiä kiinni, koirien häkki kiinni ja koirat sisälle.

Hain kameran ja vapautin tyhmyyksissäni sen supikoiran. 

(Iski paniikki kun alkoi repimään koirien häkkiä).

Totesin supikoiran olevan jotenkin outo.

No valokuvista kun kunnolla katsoin niin se oli todella kapinen.

Etsin sitten riistanhoitoyhdistyksen petoeläin tyypin numeron ja laitoin hänelle viestiä, eka tyyppi ei vastannut mutta toinen vastasi melkein heti viestiini ja iltapäivällä olikin jo loukot vetämässä.

Toinen huolen aihe KAPI mahdollisesti meidän koirilla ja siitä myös kissalla, soitto eläinlääkäriin ja hain kapilääkkeet.

Toimenpiteet yhden supikoiran takia:

- Koirien pesu välittömästi mäntysuovalla

- Oikeiden henkilöiden kiinnisaaminen

- Häkin ja ympäristön desinfiointia

- Saunan pesuhuoneen desinfiointi koska koiria pesty siellä.

- Kapilääkkeet heti ja reilun 2 vkon päästä.

- Loukut

-Supin lopetus, onneksi sen hoitaa riistanhoitoyhdistys

- KOIRIEN LIIKUNTA KARANTEENI

Koirien karanteeni on ihan pyllystä. 

Ei voi viedä lenkille, ei voi viedä metsään juoksemaan koska täällä kaupunki alueiden lähellä juoksee 200 muutakin koiraa. 

Joo toki ne voi sen saada toisesta kapisesta supikoirasta tai ketusta.

Mutta sen verran tunnollinen koiran omistaja olen etten tahallani siirrä moista tartunta mahdollisuutta muille.

Nyt onneksi näyttää siltä ettei noihin välttämättä ole mitään tarttunut, mutta silti tää on ihan pyllystä, niin omistajan kuin koirienkin mielestä. 

Nuoremmalla alkaa tää viikon tekemättömyys näkyä, vaikka saavat olla häkissä päivät kahden niin ei se niille riitä, kyllä sitä vapaana juoksemistakin tarvitsee.

Olen yrittänyt antaa purtavaa, heiteltävää, tönittävää jne.

Mutta tämmöistä nyt, näillä mennään :/

T